Yhteystiedot
Marjaana Kanerva
Puh. 0207 54 2065
GSM 0400 811 897
Sähköposti:
etunimi.sukunimi
@kirkkopalvelut.fi
Case-tarinat
Mummoksi mamuperheelle
Mummon tai papan voi ”adoptoida”!
Läheisyyttä, tukea ja turvallisuutta. Vanhemman aikuisen kokemusta, aikaa jutella ja olla yhdessä. Lohduttavaa syliä ja yhteisiä nauruja – ja joskus sen suurta ikävää.
Kun isovanhempia ei ole, tai he ovat kaukana, voi kaipaus suvun tukeen tottuneelle äidille tai isälle olla kipeä paikka. Tämän huomasi vantaalainen Mirja Riihimaa, kun hän seitsemisen vuotta sitten tapasi naisten työpajalla Keniasta avioituneen Jane Kivilahden, tuolloin kolmen toimeliaan pojan äidin. Jane kertoi Mirjalle omasta ikävästään ja surustaan siitä, että pojilla ei ole mummoa. Siitä se lähti: Kivilahden perheeseen löytyi mummo Mirja Riihimaasta.
Yhdessä erilaisina
-Tunteista meillä kaikilla on kyse, halusta tulla hyväksytyksi ja rakastetuksi, kiteyttää perheneuvoja Pirjo Valkeapää, kun utelen hänen työnsä ydintä.
Yhteinen ihmisyys on tukeva pohja, kun kohdataan erilaisuutta – suurtakin. Pirjo Valkeapään työpaikassa Helsingin seurakuntayhtymän perheasiain neuvottelukeskuksessa pohditaan yhteisiä elämän haasteita.
Opas pareille ilahduttaa
Yhteistyötä Hyvinkäällä
Perheeseen liittyvä ajattelu on viime vuosina muuttunut paljon – ehkä enemmän, kuin huomaammekaan. Perheen elämää ohjaavat tekijät, olosuhteet ja käytännöt ovat muuttuneet. Perhemallit ovat monipuolistuneet, lainsäädäntö muuttunut. Myös käsitteistö on toinen kuin aiempien sukupolvien aikana.
- Nykyisin Suomessa puhutaan parisuhteesta: etsitään parisuhdetta, vaalitaan parisuhdetta, käydään parisuhdekurssilla toimivan parisuhteen vahvistamiseksi, ongelmia kohdattaessa mennään pariterapiaan, kuvailee Väestöliitossa työskentelevä monikulttuurisuuden asiantuntija Anita Novitsky. - Mutta esimerkiksi afganistanilaisille ei kannata puhua parisuhteesta. Heille parisuhde ei ole käsite, mutta avioliitto sen sijaan on. Me suomalaiset ammattiauttajat taas olemme vuosien varrella oppineet puhumaan nimenomaan parisuhteista.
Ghanasta Valkeakoskelle
Syksyinen keskiviikkoilta pimenee, David Appiah ja Daniel Lartey seisovat Valkeakosken keskustassa kartta kädessä. Uusi opiskelukaupunki on Ghanasta tulleille automaatiotekniikan opiskelijoille vielä suurimmaksi osaksi tuntematon. Päästyään opintojensa alkuun Hämeen ammattikorkeakoulussa he ovat alkaneet etsiä myös seurakuntayhteyttä, kristittyjä kun ovat. Kaupungin suuren kirkon he ovat jo löytäneet, mutta eihän siellä keskellä viikkoa olleet edes ovet auki.
Lisää artikkeleita...
Sivu 1 / 2
<< Alkuun < Edellinen 1 2 Seuraava > Loppuun >>