Kirkkoon töihin

Vuoden 2009 aikana noin joka kymmenes kirkon organisaatio oli ottanut töihin tai työharjoitteluun maahanmuuttajataustaisen henkilön. Eniten heitä oli suurissa yksiköissä ja seurakuntayhtymissä, joissa tehtävien kirjo on monipuolinen.

Tiedot käyvät ilmi Henrietta Grönlundin ja Liisa Björklundin selvityksestä Kirkko heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäjänä, jonka tulokset perustuvat seurakunnille tehtyyn kyselytutkimukseen. Kattavaa tilastotietoa maahanmuuttajien työskentelystä kirkossa ei ole.

Mihin tehtäviin?

Phuong Hong Thi Phan Kahvilaemäntä, Café Agricola – Nimike “emäntä” kauhistutti aluksi, Phuong Hong Thi Phan nauraa. – Minulla oli mielikuva vanhasta naisesta, jolla on paljon vastuuta ja joka tietää kaikki talon asiat. Kun tulin tänne töihin, en tiennyt mitään! Vastuuta Phuong on kuitenkin saanut. Hän vastaa suositun Café Agricolan pyörittämisestä, kassatoiminnoista ja asiakkaiden viihtymisestä, sekä ohjaa apunaan toimivia työharjoittelijoita ja vapaaehtoisia.

Lue lisää: "En tiennyt että kirkolla on tällaistakin työtä"

Useimmiten maahanmuuttajia toimii seurakunnissa avustavissa tehtävissä keittiötyössä, siivous- tai kiinteistönhoitopuolella tai suntion tehtävissä. Jonkin verran heitä on myös lastenohjaajina ja toimistotehtävissä. Hengellisessä työssä maahanmuuttajataustaisia henkilöitä on vain vähän, usein selektiiviviroissa kuten maahanmuuttajien parissa tehtävässä työssä, jossa kieli- ja kulttuuriosaamisesta on erityistä hyötyä.

Mitään varsinaista estettä maahanmuuttajataustaisten henkilöiden palkkaamiseksi seurakunnan perusvirkoihin ei ole. Suurimmiksi käytännön esteiksi nousevat koulutus- ja kielitaitovaatimukset.

Monella maahanmuuttajalla on koulutus ja ammattipätevyys omasta maastaan, mutta ne eivät ole rinnastettavissa suomalaiseen kirkon alan ammattitutkintoon. Koulutuksen täydentäminen esimerkiksi oppisopimuksella on hyvä tapa tukea koulutettujen maahanmuuttajien työllistymistä Suomessa. Virkoja voidaan myös räätälöidä niin, että maahanmuuttajan työllistäminen esimerkiksi hengelliseen työhön onnistuu ilman muodollista papin pätevyyttä tai ruotsin kielen taitoa.

Kirkko sosiaalisena työllistäjänä

Kirkon tulisi näyttää esimerkkiä sosiaalisin perustein työllistämisestä, yhdenvertaisesta ja ihmisarvoisesta kohtelusta ja muidenkin kuin taloudellisten mittarien käytöstä työn arvioinnissa. Maahanmuuttajataustainen työntekijä on viesti seurakunnan jäsenille, työyhteisölle sekä maahanmuuttajaväestölle: me emme hyväksy syrjintää.

Tulevaisuudessa kirkko tarvitsee yhä useampiin tehtäviin uusia tekijöitä, monenlaista kielitaitoa ja kulttuuriosaamista. Esimerkiksi maahanmuuttajavanhusten palveleminen omalla kielellä tai monikulttuurinen nuorisotyö ovat tulevaisuuden haasteita, joihin voi vastata parhaiten monikulttuurisen työyhteisön voimin.

Yhdenvertaisuuden ja yhteiskuntarauhan edistäminen sekä syrjiviä asenteita vastaan taisteleminen ja heikomman puolen pitäminen ovat kirkon tärkeitä tehtäviä. Kristilliseen ihmiskuvaan kuuluvat ihmisarvon ja erilaisuuden kunnioittaminen sekä ihmisen näkeminen Jumalan kuvana riippumatta taloudellisesta tuottavuudesta tai hyötynäkökohdista. Näitä arvoja voi toteuttaa arvioimalla kriittisesti työyhteisöjä, varmistumalla käytäntöjen syrjimättömyydestä sekä pyrkimällä aktiivisesti monimuotoisuuteen.