Positiivinen erityiskohtelu

Yhdenvertaisten mahdollisuuksien tarjoaminen ei vielä tarkoita todellisen yhdenvertaisuuden toteutumista työelämässä. Heikossa asemassa olevat tarvitsevat asemansa turvaamiseksi myös erityisiä toimia.

Positiivinen erityiskohtelu tarkoittaa sitä, että heikossa asemassa oleviin ryhmiin, kuten maahanmuuttajiin, kiinnitetään erityistä positiivista huomiota esimerkiksi työnhaussa.

Esimerkkejä positiivisesta erityiskohtelusta ovat erilaiset henkilöstön etniseen taustaan liittyvät kiintiöt tai maahanmuuttajien työllistämiseen suuntaavat erityiset ohjelmat ja toimet.  Yhdenvertaisuuslain mukaan positiivinen erityiskohtelu on sallittua, mikäli sillä edistetään tosiasiallisen yhdenvertaisuuden toteutumista ja etu ei ole kohtuuton.

Millaiset ovat seurakunnan kasvot?

Esimerkiksi Helsingin kaupunki suosii tietoisesti työpaikkojen täytössä sellaisia etnisiä ryhmiä, jotka ovat kaupungin henkilöstössä aliedustettuina. Tällainen toiminta on mahdollista myös seurakunnalle. Siitä on kuitenkin syytä keskustella avoimesti etukäteen ja tiedottaa työpaikkailmoituksessa.

Erityisen tärkeää olisi positiivisen erityiskohtelun toteuttaminen ”kohtaamisammateissa” kuten asiakaspalvelutyössä, opettajan tai poliisin tehtävissä. Seurakunnan työssä lähes kaikki tehtävät ovat kohtaamisammatteja.

Maahanmuuttajataustainen suntio tai pastori antaa seurakunnalle monimuotoisemmat kasvot ja todistaa työllään yhteiskuntamme moninaisuudesta.