”Katse pois kartasta – tarkkaile maastoa”

Keijo Gärdström

Kirkkoherra, Kouvola

Kouvolan seurakunta toimii aktiivisesti maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi. Kouvola kodiksemme –hankkeessa etsitään yhteistyökuvioita, joiden kautta maahanmuuttajille järjestyisi harjoittelupaikkoja ja työmahdollisuuksia alueella.

— Tätä työtä voisi verrata suunnistamiseen, Gärdström pohtii. — Katse on otettava pois kartasta ja katsottava, miltä maasto näyttää. Yksittäisten maahanmuuttajien ja seurakunnan toimintamahdollisuuksien lisäksi on tärkeää nähdä, mitä yhteistyökuvioita ympäristöstä löytyy. Seurakunnan tarjoamat mahdollisuudet ovat yksi rasti.

— Seurakunnalla on kontakteja muuhun yhteiskuntaan. Meidän roolimme on avata ovia, poistaa ennakkoluuloja ja rakentaa verkostoja, Gärdström linjaa.

Seurakunta hallinnoi hanketta, mutta työtilat on saatu kaupungin maahanmuuttotoimistolta. Aktiivinen rooli on myös paikallisella korttelikotiyhdistyksellä.

— Yhteistyön kautta on saatu kuudelle maahanmuuttajalle kesätyöpaikkoja kaupungin tehtäviin. Toki myös seurakunnista on kartoitettu työllistämismahdollisuuksia.

Maahanmuuttajien työllistämisen edistäminen on resursseja sitovaa työtä. Kouvola kodiksemme –hankkeessa toimii täysipäiväinen työntekijä, joka pyrkii käsin poimien yhdistämään tekijät ja heistä kiinnostuneet työnantajat.

— Totta kai pitää priorisoida. Maahanmuuttajien työllistäminen ei voi olla seurakunnan toiminnassa tärkein asia, Gärdström toteaa.

— Ihmisten hätä ja avun tarve on kuitenkin suuri. Jokaisen seurakunnan on pohdittava, miten rajalliset resurssit suunnataan.

Projektin kautta on syntynyt paljon kohtaamisia maahanmuuttajien ja kantaväestön välille. Gärdströmin mukaan kokemukset ovat olleet myönteisiä ja erilaisuus on koettu aidosti rikkautena.

— Tärkeää on molemminpuolinen avoimuus ja halu sopeutua. Myös maahanmuuttajayhteisöjen on ymmärrettävä, millainen yhteiskunta Suomi on.

Kouvolaan on muuttanut verrattain paljon pakolaisia ja läheisten vastaanottokeskusten asiakkaita.

— Eilen tänne tuli kolmekymmentä henkilöä Kongosta. Panosta tarvitaan kaikilta — niin seurakunnalta, kunnalta kuin kolmannelta sektorilta — jotta nämä ihmiset sopeutuvat elämään Suomessa, Gärdström summaa.