”Seurakunnan on annettava itsestään monikulttuurinen kuva”

Kari-Pekka Kinnunen

Kirkkoherra, Vantaa

Vantaalainen Korson seurakunta elää monikulttuurista arkea. Vantaalla asuu 17 000 maahanmuuttajaa, heistä osa Korson alueella. Esimerkiksi kouluissa monikulttuurisuus näkyy — ja yhä vahvemmin myös seurakunnan elämässä.

— Meillä on kokemusta maahanmuuttajataustaisista harjoittelijoista ja palkkatuetuista työntekijöistä muutaman vuoden ajalta, kirkkoherra Kari-Pekka Kinnunen kertoo. Seurakunta on muutenkin ansioitunut monimuotoisena työllistäjänä. Esimerkiksi vuoden 2008 Yhteisvastuu-kampanja kannusti heitä palkkaamaan kehitysvammaisen työntekijän.

Eniten maahanmuuttajia on ollut emännän apuna ja siivoustyössä.

— Näissä tehtävissä työpanos on usein tehokkain ja seurakunnan saama hyöty suurin, Kinnunen myöntää. Hän pitää kuitenkin tärkeänä, että tehtäviin kuuluu aina myös seurakuntalaisten kanssa keskustelua ja muita sosiaalisia tehtäviä.

— Harjoittelijaa ei saa sulkea pois näkyvistä. Kielitaidon kohentaminen on useimmiten myös harjoittelijan oma toivomus.

Kinnunen toteaa avoimesti, että maahanmuuttajataustaiset harjoittelijat ja työntekijät tuovat seurakunnalle työpanoksensa lisäksi myös ideologista hyötyä. – Seurakunnan on annettava itsestään monikulttuurinen kuva. Näin näytämme, että pidämme maahanmuuttajia arvokkaina emmekä lähde mukaan ympäristön joskus rasistisiinkin linjauksiin. Kristuksen kirkko ei ole suomalainen keksintö.

Harjoittelussa toimivaksi on todettu lukujärjestysmalli, jossa harjoittelija kiertää eri työalojen tehtävissä viikon eri päivinä.

— On vaikeaa, jos yksi työntekijä joutuu huolehtimaan harjoittelijan koko ohjauksesta.  Lukujärjestysmalli mahdollistaa myös ohjaavan työntekijän vuorottelun, Kinnunen kertoo.

Yksi vakituinen työntekijä on kuitenkin vastuussa harjoittelun kokonaisuuden onnistumisesta ja mahdollisten ongelmatilanteiden ratkaisemisesta. Harjoittelijan ohjaamisesta maksetaan parin prosentin suuruista palkan lisää.

Paitsi tukitehtäviin, Korsossa on rekrytoitu eri kulttuuritaustoista tulevia myös hengelliseen työhön. Kesällä nuorisotyön tehtävissä toimii nepalilainen, Järvenpäässä sosionomiksi opiskellut mies.

— Maahanmuuttajatyön tekeminen menestyksekkäästi edellyttää eri kulttuuritaustoja edustavia työntekijöitä, Kinnunen linjaa. — Jo Namibiassa tehty suomalainen lähetystyö osoitti, että työ alkoi menestyä vasta, kun vihittiin ensimmäiset namibialaiset papit. Uskon, että tämä sama pätee täälläkin. Samalla esimerkiksi kasvatus- ja muussa hengellisessä työssä  toimiva maahanmuuttaja muokkaa merkittävästi myös kantaväestön asenteita.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden palkkaaminen edellyttää aktiivisuutta niin työnhakijoilta kuin seurakunnalta.

— Avoimessa haussa maahanmuuttajataustaiset hakijat eivät valitettavasti vielä pärjää, Kinnunen toteaa. Tämä vaikeuttaa vakituisten töiden saamista.

— Vantaan yhtymän kokoisessa yksikössä erilaisia työtehtäviä avautuu kuitenkin jatkuvasti. Yhdestä seurakunnasta saatu lyhytaikainenkin työkokemus sekä sieltä saadut suositukset voivat auttaa eteenpäin.