Suomen alkoholilaki muuttuu, ja jatkossa alkoholijuomien kotiinkuljetus tulee mahdolliseksi. Muutoksen taustalla on ajatus palvelujen kehittämisestä, arjen helpottamisesta ja alkoholinkulutuksen lisäämisestä. Enimmäismäärää alkoholitilauksille ei ole asetettu.
Samalla on syytä kiinnittää huomiota siihen, mitä alkoholin entistä helpompi saatavuus merkitsee ihmisille, joille alkoholi ei ole vain satunnainen nautintoaine. Entä kun taiteilee kohtuu- ja ongelmakäytön rajapinnassa? Entä kun kyseessä on riippuvuussairaus? Entä kun samassa kodissa elää lapsi?
Saatavuus ei ole kaikille vain mukavuuskysymys
Suomessa suurin osa alkoholia käyttävistä ihmisistä ei ole siitä riippuvaisia. Silti maassamme elää suuri joukko ihmisiä, joiden elämässä alkoholi aiheuttaa merkittäviä haittoja, niin käyttäjälle itselleen kuin läheisille. THL:n vuonna 2024 julkaiseman rekisteritutkimuksen mukaan Suomessa on 89 000 alaikäistä lasta, joiden toisella tai molemmilla vanhemmilla on jossain vaiheessa ennen lapsen täysi-ikäisyyttä vakava päihdeongelma.
Päihderiippuvuus ei ole tahdonvoiman puutetta. Se on sairaus, jonka keskeinen piirre on, että käyttö jatkuu haitoista huolimatta. Silloin alkoholin saatavuudella on väliä.
Alkoholin käyttö tapahtuu jo muutoinkin yhä useammin kotona. Taloudellinen epävarmuus ja ravintola-annosten korkea hinta ovat osaltaan vahvistaneet tätä kehitystä. Lakimuutos ohjaa alkoholin käyttöä entistä enemmän kotiin. Koti on useimmille meistä rauhoittumisen paikka. Lapselle tärkeintä kodissa on turvalliset ja vakaat suhteet perheenjäseniin. Siksi sillä on merkitystä, mitä kodissa tapahtuu.
Kun vanhemman alkoholinkäyttö lisääntyy, lapsi ei mieti promilleja tai päihdepolitiikkaa. Hän miettii paljon konkreettisempia asioita: Millä tuulella vanhempi on tänään? Voinko kutsua kaverin meille? Pitääkö minun olla huomaamaton ja tavallista hiljempaa? Kärjistyykö vanhemman juominen riitaan, ehkä väkivaltaan? Juuri tällaiset kysymykset kuvaavat lapsen turvattomuutta, joka syntyy ennakoimattomuudesta. Ei siitä, että olisi jatkuvasti kriisi, vaan siitä, ettei koskaan täysin tiedä, mitä päivä tuo tullessaan.
Kun ongelma muuttuu koko perheen taakaksi
Läheiset oppivat seuraamaan tilanteita, mielialoja ja merkkejä. He kantavat huolta, peittelevät, sopeutuvat ja yrittävät ennakoida. Erityisesti lapset ovat tässä taitavia. Liiankin taitavia.
Moni päihteitä käyttävän vanhemman lapsi oppii jo varhain tarkkailemaan ilmapiiriä, piilottamaan omia tunteitaan ja ottamaan vastuuta asioista, jotka eivät kuulu lapselle. Ulospäin kaikki voi näyttää aivan tavalliselta. Siksi alkoholin saatavuudesta käytävässä keskustelussa olisi hyvä muistaa myös ne kodit, joihin emme näe.
Ei ole väärin helpottaa ihmisten arkea, mutta ei ole myöskään väärin tunnistaa, että alkoholin kotiinkuljetus tulee väistämättä lisäämään ongelmia ja kärsimystä. Osa ihmisistä tulee tarvitsemaan enemmän tukea, matalan kynnyksen palveluita, kiireellistä apua ja pitkäjänteistä hoitoa.
Kenen näkökulmasta muutosta arvioidaan?
Kaikkien lasten pitäisi saada kasvaa kodissa, jossa arki on turvallista ja tarjolla on aitoa läsnäoloa. Siksi päihdepolitiikan vaikutuksia on olennaista arvioida myös sen kautta, mitä se merkitsee lapselle, joka seuraa kotioven avautuvan ja toivoo, ettei ilta muuttuisi taas toiseksi kuin piti. Juuri kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevien näkökulmasta mitataan lopulta myös päätösten inhimilliset vaikutukset.
Kaija Smolander
Erityisesti isä -toiminnan asiantuntija