PÄHKÄ-blogi

Nyt on sanojen aika muuttua teoiksi
– nuorten hyvinvointi ei voi odottaa

Huhtikuussa äänestimme ja saimme sekä kuntiin että hyvinvointialueille uudet valtuustot. Onnittelut vielä kerran kaikille valituille! Uudet valtuutetut – niin kokeneet konkarit kuin uudet kasvot – aloittavat kesäkuussa työnsä tärkeiden päätösten äärellä tiukan taloustilanteen keskellä. Äänestäjät ovat tehneet osansa, ja nyt on valtuutettujen vuoro lunastaa se luottamus, joka heille on annettu. Sanat on muutettava teoiksi.

Vaalikampanjoissa korostetaan usein, kuinka ollaan heikoimpien puolella, puolustetaan tärkeimpiä palveluita, edistetään reiluutta ja pyritään huolettomaan arkeen kaikille – koska nyt on se oikea aika. Mutta nuorten räjähdysmäisesti lisääntyneet huumekuolemat osoittavat karulla tavalla, että oikea aika olisi ollut jo paljon aiemmin. Tästä huolimatta katseemme on suunnattava eteenpäin. Meidän on asetettava toivomme siihen, että valitsemamme päättäjät haluavat aidosti rakentaa reilumpaa ja inhimillisempää yhteiskuntaa – niin kunnissa kuin hyvinvointialueilla.

Yksikään nuori ei haaveile päihderiippuvuudesta tai myrkytyskuolemasta, vaikka valitettavan trendikäs “viihdekäyttö” herättäisikin kiinnostusta. Eikä yksikään vanhempi toivo lapsensa tulevaisuudeksi arkea päihteiden varjossa – ei edes tai etenkään silloin, kun oma elämä olisi ollut sitä. Silti kuka tahansa meistä voi löytää itsensä tai läheisensä tällaisesta tilanteesta. Tutkimusten mukaan jopa joka kolmas suomalainen kuuluu päihderiippuvuuden kokemuspiiriin – joko käyttäjänä tai läheisenä. Vaikka tämä suuri joukko jää usein vaalikampanjoinnissa huomiotta, on korkea aika, että heidän äänensä kuullaan ja huomioidaan päätöksenteossa.

Pahimmassa tapauksessa tieto nuoren päihteiden käytöstä saapuu perheeseen suruviestinä – jolloin toivoa ei oman nuoren kohdalla enää ole. Silti raskas kriisi se on silloinkin, kun käyttö tulee ilmi aiemmin ja toivolle on vielä tilaa. Tälle toivolle meidän päättäjiemme on nyt luotava todellisia mahdollisuuksia toteutua.

Tarvitsemme panostuksia sekä ennaltaehkäiseviin että korjaaviin palveluihin. Kummastakaan ei ole todellisuudessa varaa tinkiä, jos todella haluamme huoletonta arkea kaikille. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä kuntien, kuntapäättäjien, hyvinvointialueiden ja aluevaltuutettujen välillä sekä sujuvaa palveluiden yhteensovittamista.

Nuorten päihdeoireilu on usein ilmentymä mielen pahoinvoinnista ja mielenterveyden haasteista. Meillä olisi mahdollisuus puuttua näihin ongelmiin jopa vuosia ennen kuin ne eskaloituvat päihteillä toteutettavaan itsehoitoon ja siitä syntyviin riippuvuussairauksiin. Tiedämme myös, että mitä nuorempana käyttö alkaa, sitä suuremmaksi riski sairastua riippuvuuteen kasvaa.

Siksi tarvitsemme vahvempia tukirakenteita sekä päihteitä käyttäville nuorille että heidän perheilleen. Näiden palveluiden kehittäminen on paitsi korjaavaa, myös ennaltaehkäisevää työtä. Samalla kun se auttaa perheitä jaksamaan, estää toivottavasti myös sitä, ettei seuraavien sukupolvien tarvitsisi hakea päihteistä ratkaisuja minkään tilanteen edessä. Ja tämä – jos mikä – on myös säästötoimi!

Nyt, kun uudet valtuutetut aloittavat työnsä, on heidän aikansa näyttää, että annetut lupaukset ja hyvät aikeet eivät jää pelkiksi sanoiksi. Päätöksenteon on kohdattava rehellisesti nuorten hyvinvoinnin haasteet – ei vain reagoiden, vaan ennakoiden. Meidän on varmistettava, että yhteiskunta tukee ajoissa, kuulee hiljaisimmatkin äänet ja rakentaa tulevaisuutta, jossa yksikään nuori perheineen ei jää yksin. Tämä on paitsi inhimillinen velvollisuus, myös järkevää ja kestävää politiikkaa.

Kirjoittanut: Hanna Skyttä, päihdetyön asiantuntija